Säveliä sellolla ystävän häissä Mikkelissä 2009
|
 |
Nuorta energiaa ja raikkaita ajatuksia - Annika Viitanen eduskuntaan 2011
Annikan tarina - miten tähän on tultu?
Olen 24-vuotias musiikkipedagogi Salosta. Synnyin vuonna 1985 esikoisena salolaisen maanrakentajan ja psykiatriaan erikoistuneen toimintaterapeutin perheeseen. Isosisko minusta tuli vuonna 1991, kun sain maailman rakkaimman pikkuveljen toukokuun aurinkoisena päivänä.
Työskentelen tällä hetkellä yläkoulun ja lukion musiikin lehtorin viransijaisena, ja olen mukana salolaisessa kunnallispolitiikassa aktiivisena vaikuttajana. Olen Salon kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen. Lisäksi kuulun kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan.
Kokoomuksen liityin virallisesti vuonna 2006, mutta kokoomuslaisuuden olen saanut jo äidinmaidon mukana. Sukuni molemmilta puolilta löytyy aktiivisia kokoomustoimijoita - tälläkin hetkellä Salon seudulla kokoomutoiminnassa vaikuttavat yrittäjä-kummitätini, maanviljelijä-enoni ja rakennusalalla toimiva setäni. Muistan vielä hyvin pappani hautajaisissa, kun parinkymmenen hengen joukko kokoomuslaisia laski pappani haudalle havuseppeleen. Ymmärsin jo silloin pikkutyttönä, että kokoomuslaisuudessa on kyse myös jostain poliittista päätöksentekoa suuremmasta - kokoomuslaiset katsovat yhdessä samaan suuntaan samalta arvopohjalta.
Musiikki on ollut rakkain harrastukseni jo alle kouluikäisestä lähtien. Aloitin sellonsoiton ollessani 4-vuotias. Jo ensimmäisen tunnin jälkeen kerroin äidilleni, että isona minusta tulisi sellisti. Tein töitä määrätietoisesti tavoitteeni eteen, ja 13-vuotiaana siirryinkin opiskelemaan Turun konservatorioon yliopettaja Timo Hanhisen johdolla. Uusi oppilaitos vaati yläasteikäiseltä paljon, koska viikoittain jouduin olemaan sello-opintojeni takia poissa koulusta. Suuri kiitos kuuluukin silloisen kouluni opettajakunnalle ja rehtorille, jotka mahdollistivat sen, että harrastukseensa intohimoisesti suhtautunut nuori sai parhaat mahdollisuudet ja puitteet toteuttaa haavettaan. Ja vaikka sello tuntuikin silloin tärkeimmältä, hoidin aina koulutyöni määrätietoisesti, vaikuttaen muun muassa yläkoulun oppilaskunnan puheenjohtajana.
Lapsuuden unelmani toteutui vuonna 2008, kun valmistuin musiikkipedagogiksi pääaineenani sello. Myöhemmin tärkeäksi asiaksi oman soittamisen rinnalle onkin noussut opettaminen. Nautin työstäni lasten ja nuorten parissa. On erityisen hienoa saada opettaa juuri musiikkia, koska parhaimmillaan opettajalle tarjoutuu rajattomia mahdollisuuksia tarjota kaikille oppilaille vahvistavia onnistumisen elämyksiä!
Aikuisiällä mieleeni on noussut musiikin ja opettamisen lisäksi myös muita urahaaveita, ja jatkossa pyrinkin panostamaan entistä enemmän aikuisen Annikan haaveiden toteuttamiseen. Politiikka on todella imaissut minut mukaansa, ja näen sen tulevaisuudessa yhtenä tärkeimmistä tavoitteistani. Myös mahdolliset opinnot politiikan saralla kiinnostavat minua todella. Onneksi tulevaisuus on vasta edessä, ja aikaa uusien unelmien toteuttamiseen toivottavasti on. Tällä hetkellä mielessäni siintää luonnollisesti suurimpana haasteena kevään 2011 eduskuntavaalit.
Vapaa-ajallani käyn laulutunneilla. Aikuisbaletti ja erilaiset ryhmäliikuntatunnit toimivat hyvänä vastapainona sisätyölle ja kokouksissa istumiselle. Golfin pelaamisen aloittaminen on kuulunut jo pitkään unelmiini. Omat Golf-kengätkin löytyvät jo. Josko sitten tänä keväänä vihdoin!
Asun avoliitossa Salon Pahkavuoressa, ja perheeseemme kuuluu myös pieni Helmi-koira. Vanhempiini, pikkuveljeeni ja rakkaimpiin ystäviini minulla on todella läheiset välit. Tärkeiden ihmisten kanssa vietetty aika on arjen keskellä korvaamatonta!
Luonteeltani olen avoin, luotettava ja oikeudenmukainen. Omaan hyvät sosiaaliset taidot, joten vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa onnistuu hienosti. Osaan olla tarpeen vaatiessa luja ja päättäväinen, mutta olen myös erittäin empaattinen. Esiintymistaitoni ja varmuuteni, joka on varmasti kehittynyt musiikkitoiminnan myötä, ovat vahvuuksiani poliittisella kentällä toimiessani. Olen myös pitkäjänteinen, mutta osaan toisaalta arvostaa arjen pieniä saavutuksia.
Sekä äitini että isäni puolelta sukujuureni johtavat Kiikalaan, vaikka itse olenkin syntynyt kantakaupungissa Salossa. Kiikalan Kiijon ja Kesälän suvun sukutauluistamme olenkin poiminut mottoni: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto." Sydämeltäni olen varsinaissuomalainen. Rakastan kotiseutuani, ja olen nöyrän ylpeä voidessani kertoa olevani salolainen!
-Annika-
|
